Sailan yksityiset

Tarragon W

KRJ-II


© kuviin luvat yksinoikeudella, kopiointi kielletty

Nimi Tarragon W Rotu Suomalainen puoliverinen
SukupuoliOri Syntymäaika04.02.2017 14-vuotias
RekisterinumeroVH17-031-0486 Säkä 169cm
Painotus Koulupainotus KoulutustasoVaativa A
Kasvattaja Joonas Salvia Omistaja Saila VRL-05775

Virtuaalihevonen



Pala historiaa

Kesän luultavasti ainut aurinkoinen päivä oli saanut minutkin juhlatuulelle, joten suuntasimme heti aamulla mieheni kanssa parinsadan kilometrin päähän tapahtumaan, missä tämän hetken puhutuimmat hevoset kilpailivat kaikissa lajeissa. Lisäksi näiden jo menestyneiden konkareiden joukossa oli toinen toistaan upeampia varsoja, jotka myytäisiin illan tullen huutokaupassa. Paha paikka ihmiselle, jonka hevosluku oli melkein täynnä mutta silti uusia hevosia olisi kiva aina haalia talliin.

Kisapäivä oli onnistunut ja hevoset kiilsivät auringossa. Jossain välissä olin napannut kaljateltassa parit siiderit, mutta eihän se koskaan vaikuttanut päätöksen tekooni, ajattelin. Niinpä pienessä sievässä kiiruhdimme kehän laidalle juuri ennen huutokaupan alkua. En juurikaan hörpiskelyltäni ollut kerinnyt tutustumaan myytäviin varsoihin, joten ajattelin jo tässä kohdassa että täältä ei mukaan onneksi mitään lähtisi. Halpa reissu, jos anniskeluun uponneita satasia ei laskettaisi. Huutokauppa alkoi ja ensin esiteltiin tammat. Kaikki olivat omasta mielestäni jotenkin turhan tylsiä, eikä yksikään saanut aikaan vilunväristyksiä. Ainoan mielenkiintoisen hevosen hinta pompsahti niin korkealle, etten ikinä olisi voinut semmoista summaa pulittaa. Pienen tauon jälkeen kehään alkoi valua toinen toistaan hienompaa oria. Parivuotiaat varsat liihottivat kentällä kuin mitkäkin maailmanvalloittajat ja olin valmis ostamaan jokaisen itselleni. Maltoin kuitenkin mieleni hyvin, hintojen ollessa taas aivan liian suolaiset.

Luulin koko shown jo loppuneen ja olinkin noussut penkiltäni ja valmis lähtemään kotiin. Kovaääninen kuitenkin ilmoitti, että vielä yksi varsa olisi. Päätäni särki tässä vaiheessa jo aivan liikaa, joko auringonpiston tai orastavan laskuhumalan vuoksi. Istuin kuitenkin takaisin penkkiin ja ajattelin, että katsotaan nyt vielä tämä. Pian porttien luota alkoi kuulua ryminää, kun vuosikas varsa peruutettiin kentälle. Se jähmettyi kuin tatti paikoilleen ja silmät suurena katseli yleisöä. Kun kovaääninen taas kerran kajahti, ori oli valmis. Se nousi pystyyn ja riuhtaisi itsensä irti vanhan miehen otteesta. Seuraavat viisi minuuttia seurattiinkin sitten epätoivoisia yrityksiä saada tämä rautias orivarsa kiinni, sen kirmaillessa pukkilaukkaa ympäri areenaa. Pian varsa oli taas taluttajansa hoivissa ja kovaäänisestä melkein kuiskattiin oriin tiedot. Todettiin myös, että ori osasi olla itsepäinen, mutta suku oli ihan kohtalainen. Yksikään käsi yleisössä ei tarjousten kohdalla noussut. Katselin hetken ympärilleni, halusin vain pois. Niinpä nostin käteni pystyyn ja huusin päättäväisenä kaksi. Kaksi tonnia. Tunnistin mieheni kasvoilta katseen, minkä olin nähnyt ennenkin hevosia ostaessani. Hullu, mitä sun päässäs liikkuu, et oo tosissas - katse. Meklari oli hiljaa. Ja lisää hiljaa. Lopulta hän myönsi, ettei muita tarjouksia näköjään tule ja ori olisi myytävä pilkkahintaan. Näin Tarragon W löysi tiensä meille!

Luonne

Tarragon W. Taavi. Arka pieni ori, joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään vaan lähinnä pelkää sitä kärpästä. Ori joka ei käännä juurikaan katseita upeudellaan, se on minunkin mielestä hieman tylsän näköinen. Taavin kanssa elämästä ei tule kuitenkaan tylsää niin kauan kun sangot käytävillä jatkavat paikkansa vaihtoa ja pihan autot parkkeerataan aina toisinaan eri järjestykseen. Taavi on vähän sellainen miksi kaiken pitää aina muuttua- tyyppi. Parasta olisi jos kaikki noudattaisi aina samaa kaavaa ja mikään universumissa ei koskaan muuttuisi. Mutta Taavi osaa kuitenkin jokseenkin elää asian kanssa ja sen stressiä lievitelläänkin kaiken maailman yrteillä ja poppaskonsteilla.

Hoitaessa Taavi on helpoin sitoa kiinni karsinaan. Sielä se ei juurikaan hötkyile vaan pystyy rentoutumaan. Ori on erittäin ihmisläheinen ja nauttii tuntitolkulla jatkuvista rapsutuksista. Taavin ehdoton suosikki on varmasti hierojan käynnit, niihin se nukahtaa joka kerta pystyyn. Kyllä se normaalista harjauksestakin nauttii, kunhan sitä vain jatkuu kauan! Taavi on siisti asuja, se ei turhia kolistele tai huutele. Tarhassaan se on yleensä yksin ja hiljaa. Tammatkaan eivät saa sen päätä hirveän sekaisin. Taluttaessa Taavin kanssa tulee kuitenkin noudattaa varovaisuutta. Vaikka oria yritettiin kouluttaa, ei pystyyn hyppäämistä säikähtäessä saatu koskaan kitkettyä kokonaan. Niinpä Taavi saattaa ponnahtaa kahdelle jalalle aina toisinaan, kun uusi auto on ajettu pihaan tai heinäpaali vaihtanut paikkaansa.

Niinkuin jo mainitsin, on hieroja Taavin lempivieras. Pitkällä jonon perältä löytyvätkin sitten eläinlääkäri ja kengittäjä. Taavi rauhoitetaan aina raspaukseen ja välillä myös kenkien jalkaan laitto tuottaa sen verran hikipisaroita, että rauhoitus tulee tarpeeseen. Taavia vain jännittää niin kovasti kilinä ja kalina, mikä siitä touhusta lähtee. Varustaessa Taavi seisoo kiltisti paikoillaan, kunhan hoitaja muistaa olla rauhallinen. Satulan paiskaaminen selkään saa orin heti varautuneeksi, kiire ei siis saa Taavin kanssa olla.

Ratsuna Taavin säikky luonne ei jää mihinkään, mutta sitä pystyy hallita. Taavi ei ole ensikertalaisen ratsu. Ori on pitkästi yhden ihmisen hevonen ja uusi ratsastaja saa sen aina hämilleen ja varautuneeksi. Olemme siis tulleet tulokseen, että sillä ratsastan vain minä. Taavilla on luonnostaan lennokkaat liikkeet. Sen kanssa kuitnekin on tehtävä huolellisesti alkuverryttelyt, että sen saa kunnolla rennoksi ja keskittymään. Kouluratsuna Taavi onkin melko mutkiton tapaus, eikä sen epäluuloinen luonne vaikuta oriin työskentelyyn juurikaan. Taavilla voi myös hypätä, mutta vain erittäin kokenut kuski. Ori kyttää esteitä, hyppää aina kaukaa ja korkealta ja välillä kieltäytyy menemästä lainkaan. Esteet eivät todellakaan ole sen pala kakkua, joten hyppely on jätetty lähinnä yhden esteen ylittämiseksi silloin tällöin. Erikoisesteistä on turha tämän hevosen kanssa edes haaveilla! Maastossa Taavi tarvitsee aina kaverin mukaan, muuten sen mielikuvitus tekee sille tepposet ja ratsastaja joutuu helposti kävellä kotimatkan, Taavin kiitäessä pedot kannoillaan kotia kohti.

Kisapaikalla Taavia jännittää edelleen kovaäänisestä kaikuva selostajan ääni. Ori ei kuitenkaan enää reagoi siihen niin voimakkaasti, kuin varsana. Rauhallisesta selostajasta ori ei piittaa enää lähes lainkaan, mutta jos pöntöstä huutelee joku hiemankin nopeatempoisempi ja kovaäänisempi, saa Taavia hetken rauhoitella. Sillä pidetäänkin kisapaikalla pumpulit korvissa aina verryttelyn alkuun saakka. Usein myös toivotaan, ettei yleisöstä annettaisi aplodeja suorituksen jälkeen. Muuten Taavi sitten onkin ihan kelpo kisakaveri. Se menee koppiin kiltisti ja matkustaakin suht rauhallisesti. Tammoille se ei juurikaan huutele ja radalla se yleensä keskittyy ratsastajaan, eikä haahuile kentän laidoille.


Suku & jälkeläiset

Isä: Tactic Tilirim
fwb, 170cm
Ii: Treasure
fwb, 165cm
Iii: Ingore
Iie: Arwaers
Ie: Enjoy Trip
fwb, 169cm
Iei: Trippin
Iee: Enjoy Life
Emä: Rem Y Rag
fwb, 165cm
Ei: Raggae Joy
xx, 167cm
Eii: Thunder
Eie: Last Feel
Ee: Tromb
fwb, 165cm
Eei: Escobar
Eee: Larissa

isä: Taavin isä, Tactic Tilirim on 170cm korkea suomalainen puoliverinen. Ori syntyi Suomessa, josta se päätyi kilpailemaan Keski-Eurooppaan melko hyvin tuloksin kouluratsastuksessa. Kun Tacticin kilpaura alkoi olla ehtoopuolella, ruunikko ori kuskattiin takaisin Suomeen, missä se sai aloittaa uransa siitosorina. Tactic Tilirim teki noin kuusikymmentä upeaa varsaa, ympäri Eurooppaa, joista melkein kaikilla on jonkinlaista kokemusta kouluaitojen sisäpuolelta.

ii: Treasure syntyi ja kasvoi Suomessa. Ruunikolla orilla kilpailutulokset jäävät lähinnä kansalliselle tasolle, mutta oman aikansa se loisti sieläkin. Treasuren suku kuitenkin loistaa toinen toistaan upeampia kouluhevosia, jonka vuoksi sitä käytettiin melko ahkerasti jalostukseen. Treasure oli suomalainen puoliverinen ja 165cm korkea.

ie: Ruunikko Enjoy Trip oli yksityisomisteinen, ihan tavallinen tamma. Lähinnä aluetason kilpailuja tahkonnut tamma oli kuitenkin omistajansa silmäterä, joten kun ikää alkoi tulla, käytettiin sitä kahteen kertaan jalostukseen. Ruunikko tamma synnytti ensin Tactic Tilirimin, jonka potentiaali huomattiin kuitenkin nuorena ja tamman omistaja myi sen nopeasti pätevämpiin käsiin.

emä: Ruunikon Rem Y Ragin sävelet olivat jo maitovarsana selvät. Emälinjansa vuoksi se haluttiin siitoskäyttöön, joten se jäi siittolaan missä syntyi. Rem Y Rag kilpaili muutamat ikäluokat nuorena, jonka jälkeen se keskittyi lähinnä varsomiseen. Tamma kuoli suhteellisen nuoressa iässä, vain 16-vuotiaana tapaturmaisesti tarhassa. Se ehti tehdä omistajalleen kuitenkin jopa kuusi varsaa, mikä oli ihan kiitettävä määrä yhden tamman hoidettavaksi.

ei: Sitten matkataan Englannin nummille, missä vaikutti Raggae Joy. Musta täysveriori oli melko mielenkiintoinen valinta Rem Y Ragin isäksi. Joy kilpaili kenttäratsastuksessa vaativia luokkia Euroopassa, jonka jälkeen sitä käytettiin yhden kauden verran siitokseen. Ori oli hyvä tapainen, joskin hieman kuumahkoa sorttia. Joy siirtyi eläkepäivikseen ratsastajansa talliin, missä on vieläkin, keskittyen lähinnä laiduntamiseen.

ee: Ruunikko tamma Tromb teki vaikuttavan uran kouluratsastuksessa. Se liiteli ympäri Euroopan kilparatoja, kahmien melkein aina sijoituksia. Tamma oli loppuaikansa ruotsalais omistuksessa, mutta tuli kilpauransa jälkeen suomalaiseen siittolaan asumaan. Tromb teki vain kaksi varsaa, joka tekee niistä haluttuja, koska tamman suku ei ollut aivan turhanpäiväinen.

Jälkeläiset

fwb-o. Try Out Sy ei saavutuksia Saila VRL-05775

Kisakalenteri

KRJ-II elokuun 2022 tilaisuudessa (94p).
VSN10.10.2017 Vinkavuo puoliverioritRCH taffel

KRJ alaisia sijoituksia 40 joista
11.08.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 1/30
17.08.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 1/30
01.09.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 2/30
09.10.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 3/30
10.10.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 5/30
05.11.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 5/30
17.10.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 5/40
18.10.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 2/40
20.10.2017 / KRJ Kutsu / VaA / 5/25
21.10.2017 / KRJ Kutsu / VaA / 4/25

26.10.2017 / KRJ Kutsu / VaA / 5/25
01.11.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 4/30
01.11.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 5/30
02.11.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 2/30
02.11.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 4/30
03.11.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 1/30
06.11.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 4/30
07.11.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 3/30
10.11.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 5/30
13.11.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 3/30

17.11.2017 / KRJ Kutsu / VaB / 5/30
12.07.2022 / KRJ Kutsu / VaB / 5/33
13.07.2022 / KRJ Kutsu / VaB / 1/33
16.07.2022 / KRJ Kutsu / VaB / 1/33
16.07.2022 / KRJ Kutsu / VaB / 5/33
21.07.2022 / KRJ Kutsu / VaB / 3/33
28.07.2022 / KRJ Kutsu / VaB / 2/33
12.07.2022 / KRJ Kutsu / VaB / 7/82
15.07.2022 / KRJ Kutsu / VaB / 6/83
22.07.2022 / KRJ Kutsu / VaA / 2/20

24.07.2022 / KRJ Kutsu / VaA / 1/20
26.07.2022 / KRJ Kutsu / VaA / 2/20
27.07.2022 / KRJ Kutsu / VaA / 1/20
03.08.2022 / KRJ Kutsu / VaA / 1/20
06.08.2022 / KRJ Kutsu / VaA / 2/20
08.08.2022 / KRJ Kutsu / VaA / 2/20
08.08.2022 / KRJ Kutsu / VaA / 1/20
09.08.2022 / KRJ Kutsu / VaA / 1/20
09.08.2022 / KRJ Kutsu / VaA / 2/20
10.08.2022 / KRJ Kutsu / VaA / 2/20


Valmennukset & Päiväkirja

06.07.2022 - Kouluvalmennus
Tein alkukäyntejä kentällä, kun Harri saapui paikalle. Kouluvalmentajamme oli estynyt, joten tämän päivän valmennuksen pitäisi poikkeuksellisesti Harri, joka normaalisti valmensi hevosiani esteillä. Uusi kokemus Taaville ja minulle ratsukkona.

Valmennus aloitettiin tekemällä siirtymiä ravissa ja käynnissä, myös askellajien sisällä. Näin saatiin Taaviin vähän herkkyyttä tulevia tehtäviä ajatellen. Koska kyseessä oli Taavi, olivat alkuverkkailu tehtävät sille helppoja, joten kauaa emme joutuneet niitä hinkkaamaan kun kentän laidalta kuului Harrille tyypillinen hymähdys suorituksen hyväksymisen merkiksi. Mies kyllä neuvoi paljon, mutta kehut olivat aina tämän miehen kanssa minimaalisia.

Alkuharjoituksen jälkeen aloitimme päivän varsinaisen tehtävän, sulkutaivutukset. Aluksi Taavi jäi tuijottelemaan kentän viereistä pusikkoa, jossa sapelihammastiikeriksin rinnastettava tallikissamme oli hetki sitten harjoittanut levade-loikkiaan. Kun sain Taavin taas keskittymään tehtävään täysillä, sujuivat sulut kuin tanssi. Harri muistutteli silti jatkuvalla syötöllä istunnastani ja korosti apujen minimaalista käyttöä.

Loppuun teimme vielä muutaman tehtävän laukassa, lähinnä että sain Taavin koottua siinäkin hyväksi. Laukkatehtävä oli helppo ja onnistuimme siinä parhaiten. Harri antoi loppupalautteensa ja lähti, jonka jälkeen verryttelin Taavin pois.

01.07.2022 - Kouluvalmennus
Helteet hieman masensivat sekä minua, että hevostani Taavia jo alkukäyntien aikana. Kouluvalmentajamme Minna istui myös niin syvällä varjossa, mitä nyt kentältämme löysi. Korvanappiini kaikui tasaisin väliajoin muistutusta istunnastani ja avuista. Olimme aloittaneet valmennuksen tekemällä taivutuksia molempiin suuntiin käynnissä ja hieman myös ravissa. Koska kuumuus kuritti meitä kaikkia, pidettäisiin valmennus tänään hyvin lyhyenä ja ytimekkäänä.

Kun alkuverryttelyt oli tehty, aloitimme avotaivutusten harjoittelun. Se oli sopivan leppoisaa hommaa tässä säässä. Taavi suoritti oikein mallikkaasti avotaivutukset käynnissä, joten aloimme kohta myös ravata. Teimme muutaman avotaivutuksen ravissa ja koska suoritus oli mainio, saimme luvan pitää pienen kävelytauon. Tauon jälkeen Minna komensi meidät laukkaamaan, jossa tehtiin muutamat vastalaukkaharjoitukset ja sen jälkeen parit vaihdot käynnin kautta. Taavi ilmiselvästi tahtoi nopeasti takaisin tallin viileyteen ja suoritti jokaisen tehtävän täsmällisen huolellisesti. Niinpä saimme luvan tehdä loppuverryttelyt ja poistua suihkuun.

23.06.2022 - Päiväkirjamerkintä
Istuin Taavin selässä kentällä ja katselin, kun tallityttömme rakensivat rataa illan valmennuksia varten. Olin humputellut orin kanssa eilisen valmennuksen jälkeistä palauttavaa liikuntaa ja nyt mietin, mitä sitten tehtäisiin. Hetken esteitä katseltuani, pyysin että yksi jätettäisiin pieneksi ristikoksi ja toinen noin viiteenkymmeneen senttiin. Tallitytöt katsoivat minua kuin hullua, kaikki tiesivät Taavin hyppylahjat ja motivaation touhuun. Mutta jos nyt vähän mielenvirkistykseksi, ajattelin.

Koska hevoseni oli jo hyvin verrytelty, pääsimme suoraa asiaan. Jostain syystä kentän laidalle kerääntyi enemmän väkeä katsomaan Taavin yritystä ponnistaa yli maahankaivetuista, kuin yleensä ihan totisiin estevalmennuksiini. Nostin laukan ja lähdin ratsastamaan kohti ristikkoa. Tunsin, kuinka Taavi allani alkoi epäröidä, mitä lähemmäs tuo taivaanrantaa hipova este tuli. Taavi ponnisti todella kaukaa ja minä yritin parhaani mukaan pysyä hypyssä mukana. Kehuin oria vuolaasti sen upeasta suorituksesta ja ylitin ristikon vielä toiseen kertaan.

Seuraavaksi olisi hurjan pystyn vuoro, ajattelin. Laukkasin Taavilla ensin ristikon yli, jonka ylitys ei ollut enää aivan yhtä liioiteltua kuin aluksi. Ei se kuitenkaan pisteitä keräisi taitoarvostelussa. Ristikon jälkeen ratsastin kohti päätyä ja tein sieltä tien lävistäjällä olevalle pystylle. Taavi tuntui taas kysyvän, että oletko aivan seonnut ja tosissasi tämän touhun kanssa. Hetken jo luulin että se kieltäytyi, mutta yllättäen hyppäsi melkein pystysuoraan ylöspäin ja teki tyylikkään tasajalkahypyn pystyn ylitse. Itsehän en hyppyyn mukaan päässyt ja roikuin alastulossa kaulalla, kuin räsynukke. Otin vielä toistamiseen pystyn yksittäisenä ja se sujui jo paljon paremmin. Ei hyvin, mutta paremmin. Loppuraveja tehdessäni ajattelin, ettei tarvitsisi Taavin taas hypätä ainakaan vuoteen.

10.10.2017 - Päiväkirjamerkintä
Seisoin verannalla katsellen, kun vesi satoi maahan saakka sellaisella voimalla, että korvissa jo tuntui. Lähdin kuitenkin reippaasti kävelemään kohti tallia, olin ilmoittautunut valmennukseen Taavin kanssa ja pian pitäisi jo lähteä.

Tallissa tein nopeasti huomion, että ori oli vielä ulkona. Olin itse ollut aamutallin aikaan niin lujasti kiinni toimistossa, että tallitytöt olivat hoitaneet hevoseni ulos. Nappasin riimunnarun käteeni ja lähdin hakemaan hevosta ulkoa. Porteilla seisahduin ja suuni loksahti järkytyksestä. Kuka orin oli laittanut ulos, ilman loimea! Litimärkä, mudassa pyörinyt hevonen ravasi luokseni melkoista vauhtia ja oli silminnähden onnellinen päästessään sisälle. Talutin Taavin suoraan pesukarsinaan ja soitin valmentajalleni, ettei tänään millään kerkeäisi, hevonenkin kuolisi luultavasti keuhkokuumeeseen.

Aloin valuttaa lämmintä vettä Taavin päälle ja samalla hinkkasin sitä shampoolla. Kihisin sisäisesti, mutta jouduin nielemään kiukkuni, kukaan ei olisi kuulemassa raivoamistani. Kun Taavi oli vaahdotettu ja huuhdeltu, aloin paketoida oria vilttikasan alle. Ensin fleeceloimi, sitten toinen. Kaulakappaleellisia molemmat. Talutin oriin karsinaansa ja annoin sille aimo annoksen heinää ja lämmintä melassivettä. Taavi näytti tyytyväiseltä kohtaloonsa, aivan kuin olisi tiennyt, että vältti juuri tunnin kouluvalmennuksen. Lähdin itse vaihtamaan kuivia vaatteita päälleni, äskeinen hevosen pesu oli nimittäin kastellut minut litimäräksi.

08.07.2017 - Päiväkirjamerkintä
Olin hoitanut kaikki päivän askareet kiitettävästi, vaikka näin kesälaidun aikana niitä oli puolet vähemmän kuin talvisin. Piipahdin vielä toimistossa, missä mieheni laskeskeli budjettia naama mutrulla todeten jälleen että hevoskantamme vain kasvaa, mutta tulomme eivät. "Odota nyt, että saadaan tuo uusi ori kisakentille ja siitoskäyttöön, kyllä se rahaa tuo", totesin varmana. Mieheni mutisi jotain edellisistä oreista, jotka tälläkin hetkellä mättivät vain ruokaa laitumessa ja pennin hyrrääkään ne eivät taloon olleet tuoneet kisaurien loputtua. Mutta tämä uusi olisi jonkinlainen murros, siitä olin melkein varma.

Jätin mieheni toimistoon mutisemaan omiaan ja lähdin tallin puolelle. Nappasin satunnaisen lojumaan jääneen harjan käytävältä ja suuntasin askeleeni kohti orien laidunlohkoille vievää polkua. Muistelin, kuinka viikko sitten olin taistellut Taavin kanssa samaisella polulla. Se oli ollut kovasti sitä mieltä, ettei tämä olisi lainkaan hyvä idea, astua pimeälle metsäpolulle kohti tuntematonta. Laitumelle päästyäni kaikki viisi oria nostivat päätään hetkeksi syömisen lomassa, mutta jatkoivat pian. Sujahdin aitalankojen välistä Taavin laitumelle ja huhuilin oria. Se näytti onnelliselta ja tuli luokseni melko rivakasti. Tarkistin sen voinnin ja totesin, että paarmojen iskua suurempaa ei orissa ollut. Harjasin sen kauttaaltaan. Taavi nautti rapsuttavasta harjasta, taisivat paarman puremat hieman kutista.

Kun Taavi oli harjattu, sujahdin aitojen alta pois. Tarkistin kaikki langat, sekä hevosten vesitilanteen. Huomenna pitäisi jo taas tuoda uutta vettä, vaikka juuri aamulla olin kaikkien ammeet pessyt ja täyttänyt raikkaalla vedellä. Rapsuttelin hetken suomenhevosoriani ja lähdin sitten kohti tallia. Taavi jäi portillensa hirnumaan, aivan kuin ilmoittaakseen että hän jäi. Päätin, että huomenna ottaisin kaikki oriit aamulla lepäämään talliin päiväksi, sen verran väsyneen oloista porukkaa laitumella oli.

Ulkoasu © Sakkura 2017   /   Kuva © Simone.Com (CC BY-NC 2.0)   /   Taustakuva © Subtle Patterns

Tämä hevonen on virtuaalihevonen